Näissä tutkimuspuuhasteluissa sitä monesti huomaa olleensa tosi ääliö puolisen vuotta tai parisen vuotta sitten. Ääliöys ei vaan ole tullut ilmi aikanaan, koska juuri SEN dokumentin puuttuminen ei ole aiheuttanut lainkaan ongelmia missään tutkimusvaiheessa siinä välissä.

Mutta nyt pommi tipahti niskaan ja tipahti epätoivon vimmalla. Mitä tekee kekseliäs tutkija haukuttuaan ensin itsensä pöljäksi ääliöksi, jolla ei ole asiaa mihinkään muuhun paperityöhön, kuin ehkä KELA:n hakemuskäsittelijäksi? No käy läpi netin digitaaliset kokoelmat siltä varalta, että joku vähemmän hölmö olisi saanut jonkun hyvän idean jokunen aika sitten, ja skannannut kyseisen rotkaleen tutkijamme saataville. Ai ei vai?

No sen jälkeen lähdetään tutkimaan, josko kyseistä tuotetta olisi tarjolla jossain kirjastossa, jonne pääsee suht nopeasti esim. konferenssimatkalla. Kirjastot vaikuttavat auliilta säilyttämään omia kappaleitaan, mutta kitsailta tarjoamaan niitä kenenkään saataville.

Viimeinen, kyynisyyttään maailmanrotia ja -järjestystä uhmaava hätähuuto on tarkistaa kotikaupungin kirjastot, joista kyseisen kultamunan löytäminen on vähintäänkin mahdotonta. Viikonloppumatka vähintään Tukholmaan siintää jo odotushorisontissa.

Vaan ei. Helsingin yliopiston kirjastosta voipi kyseisen opuksen vähintäänkin yhyttää, ehkä jopa saada tutkailtavakseen saakka. <3 Suljettu varasto.