Viiden minuutin päästä pitää kertoa paikallisille professoreille, mitä tässä nyt sitten on tarkoitus puuhata.

IKEAssa oli hupaisaa, ostosten löytämiseen meni tunti, kassajonossa kolme. Mutta sain kaikkea kivaa, jota täältä ei löydy, esimerkiksi mattoja, lamppuja ja vihreän pehmojalkapallon stressileluksi. Ja peilin.

On se kumma miten viikossa on mahdollista unohtaa kaikki osaamansa kielet.Saksa alkaa sujua, englanti takkuaa. Ranskaksi, italiaksi ja espanjaksikin olen muutaman sanan sanonut. Saksan logiikka alkaa kuitenkin jyrätä kaikissa kielissä ja englantia on pakko puhua melko hitaasti ja yksinkertaisesti jos haluaa tulla ymmärretyksi. Valitettavasti saksalaiset eivät ole yhtä kohteliaita, ja yleensä puolet menee ohi. Der Spiegelistäkin pystyn lukemaan joka toisen lauseen.Mutta vaihtarit puhuvat yleensä mukavan rauhallisesti ja pyrkivät ääntämään selvästi.

Löysin Mensan (opiskelijasyöttölät ovat Mensoja) jossa on hyvää kasvisruokaa.