Kuka tahansa mitään opinnäytettä ikinä kirjoittanut henkilö tietää, että opinnäytteen kirjoittamiseen liittyy olennaisesti hiukan epävarmuutta, hiukan suorituspaineita ja hiukan raakaa pelkoa. Yhdessä nämä negatiiviset emootiot tapaavat manifestoitua niin kutsuttuna prokrastinaationa, eli tyhjäntoimittamisena, joka voidaan määritellä vaikka "käsillä olevan opinnäytetyön tekemisen välttelemiseksi toimittamalla jotain, jonka toimittamisella ei saada aikaiseksi juuri mitään, mikä näkyisi opinnäytetyön luonnoksissa, saati sitten valmiissa työssä".

Erilaiset opinnäytetyöhön olennaisesti vaikuttavat tyhjäntoimitusmuodot voidaan jakaa niin moneen luokkaan, kuin paraikaa tapahtuvaan tyhjäntoimitusmuotoon käytettävissä oleva aika antaa myöden. Niinpä tällä kertaa keskityn kahteen pääluokkaan, "mobiileihin" eli "toimeliaisiin" ja "stabiileihin" eli "pyrstöosastoa kehittäviin". Varsin toimeliaita tyhjäntoimitusmuotoja ovat siivoaminen, tiskaaminen, kirjastotyöskentely, teen keittäminen, salilla käynti ja erilaiset harrastus- ja perhe-elämään liittyvät toiminnot, joista ainakin osa olisi pakko suorittaa, vaikka opinnäytetyötä ei tarvitsisi lainkaan tehdä. Pääasiallisia stabiileja tyhjäntoimitusmuotoja ovat muun muassa sähköpostin tarkkailu, blogaaminen, verkkosurffailu, teen nautiskelu ja epämääräinen unelmointi ja tyhjyyteen tuijottaminen, jotka kehittävät pääasiassa istumalihaksia, ja sivutoimisesti vahvistavat päätöstä saattaa opinnäytetyö aika haipakkaa valmiiksi.

Tyhjäntoimittamisella on, ikävästä maineestaan huolimatta, satunnaisesti myös positiivisia vaikutuksia opinnäytetyöhön. Erityisesti stabiilisti tyhjäntoimittaessaan sitä saattaa hyvinkin törmätä asioihin, jotka kehittävät opinnäytetyötä. Erityisesti erilaisten pseudo- tai tositieteellisten pökäleitten ja niiden mahdollisten kommentaarien hyppääminen verkon syövereistä monitorille on erittäin tehokas tapa kehittää omaan tieteellistä argumentaatiota ja puhetapaa. Ihan muutama perushuomio:

1. Sano se selkeästi ja mahdollisimman yksinkertaisesti.

2. Jos et osaa sanoa sitä selkeästi ja yksinkertaisesti, tarkista onko ajatus looginen, järkevä tai pilkottavissa selkeämpiin ja yksinkertaisempiin osasiin.

3. Älä käytä ilmaisuja, joita et itse ymmärrä.

4. Jos lainaat ilmaisua toiselta tieteen alalta, varmista, että sinulla on riittävästi perusteita tai tarpeeksi mainetta omalla tieteenalallasi.

5. Jos kehität oman termin, koska noudatat ohjetta 4., termin selvityksen olisi hyvä olla looginen, kattava ja lyhyt.

6. Todista se. Ne kysyvät kuitenkin, erityisesti jos et ole toteuttanut kohtia 1, 3, 4, ja 5.

7. Analogia ei ole todistus mistään, analogia on antiikin ajoilta tuttu retorinen vaikutusväline, eli niin kutsuttu puoliperseilty selitelmä.

8. Ota tutkimus vakavasti ja itsesi kevyesti, ei toisinpäin.

Jospa sitä sitten taas puskisi vähän mustaa valkoiselle tai tästäkin tulee synkkä ja myrskyinen yö.