Yritin tuoda vähän tunnelmaa sateiseen aamuun: teetä, suitsuketta, kynttilöitä. Näitä pieniä syksyisen kotona työskentelyn iloja. Roudasin siis kynttilät esiin ja työpöydälle, laitoin kupillisen maltaista ceylonilaista ja nostin tämän päivän hommien kannalta oleelliset arkistopaffilaatikot esiin.

Haluaisin tiedustella, että miten ihmeessä kukaan on koskaan tehnyt mitään tutkimusta kynttilän valossa? Siis kolme vaivaista mappia, yksi puolen litran teekuppi, 80x150cm pöytälevy ja yksi pieni kannettava (merkkaamassa kirjoituslipasta, tietty), eikä ole mitenkään mahdollista selvitä ilman reipasta tulipalovaaraa. Ehkä ne käyttivät pienempiä teekuppeja, mutta niiden paperit ja kirjat olivat usein paljon A4sta isompia. Ja öljylamput eivät olleet mitenkään erityisen paljon turvallisempia, jos muutamien käsiini sattuneiden lamppuöljyssä uitettujen folioiden perusteella voi mitään päätellä.

Ja se nyt ei voi mitenkään olla sattumaa, että länsimaisen tieteen harjoitus alkoi Euroopassa kiinnostaa ensiksi juuri niitä tyyppejä, jotka saivat käsiinsä teetä, ja homma alkoi kehittyä siinä vaihessa kun teen ryypiskely tuli muodikkaaksi yläluokkien harrastuspuuhailuksi.