Ehdin tänään vihdoinkin hankkimaan kirjastokortin.

Keskiviikkona saan jo kirjojakin. Mahtavaa. Elämä alkaa ikäänkuin pyöristymään normaalinoloiseksi. Sitä luettaisiin vähän ja kirjoiteltaisiin vähän siinä sivussa, ja välillä käväistään kaffepaussilla. Ei uskoisi, että sitä tekee töitä Ameriikassa, joka on stressin ja kiireen kotimaa.

Rahaakin on tulossa, vaikka siinä meneekin vielä päiväkausia. Euroopan unionin sisällä rahansiirto maista ja tileiltä toisiin käy sutjakkaasti, mutta tuossa Atlantin kohdalla tökkii pahasti.

Elämää kyllä helpottaa huomattavasti se, että kaikki tuttavani ovat kamalan avuliaita. Koska minulla ei ole hajuakaan siitä, kuinka täällä mikäkin uusi asia toimii, joten olen varsin nopeasti oppinut ottamaan kaiken tarjotun avun avosylin vastaan.

Ja toimittamaan itselleni riisikaupalla post-it -lappuja toimiston tarvikevarastosta.