Väikkärin johdannon kirjoittaminen etenee kuin mummo suossa.

Välillä etenee, välillä tökkii. Justiinsa nyt olen tökkinyt sen kanssa kolmisen tuntia. Dedis viuhahti ohi puoleltapäivin. Ehdin ennen dedistä sentään ilmoittaa, että omien aikataulumokieni takia ollaan tilanteessa, että perjantaina tulee johdanto jakoon.

Teki mieli lisätä, että jos tulee, mutta kyllä sen nyt on vaan tultava. Ei siitä mitenkään laadukasta tavaraa ole tulossa, mutta pääasia että jotain sönkötystä nyt olisi heittää kehiin. Harmillistahan se on kaikille osapuolille istua se kaksi tuntia seminaarissa pureksimassa höttöistä johdantoa, mutta minkäs tälle tekee. Onpahan sitten ensimmäinen versio valmiina ja paljon varaa parantaa seuraavaa ottoa varten. Ja jotain vinkkejä siitä, että mihin kaikkiin suuntiin pitäisi lähtä kehittämään.

Ehkä kuppi teetä ja voileipä. Ja yksi selkäranka, bitte sehr.