Paniikki.
Kolme työpäivää jäljellä. Kaksi designoitu 8-9.30 yhteen arkistoon,
10-14 toiseen arkistoon, ja 14.15-16.00 kolmanteen, kunnes joko mennään
kirjastoon tai palataan yhteen arkistoon 21.00 saakka. Paitsi huomenna,
jolloin hengaan täällä mahdollisimman monta tuntia.
Tiedän jo nyt, että vielä vähintään kerran on palattava. Yksi
arkistotäti otti ja putosi hevosen selästä, joten arkiston ovet eivät
ole viikkoon avautuneet. Se on oikeastaan helpottavaa, koska se
tarkoittaa että materiaalia ei kyennyt käymään läpi itsestä
johtumattomista syistä. Joten aikaa riitti muun materiaalin tutkimiseen
enemmän.
Mikä käytännössä tarkoittaa sitä, että vaikka väikkärin ekassa mallissa
tulee olemaan merikissan mentäviä aukkoja, siinä ei kuitenkaan tule
olemaan merileopardin mentäviä aukkoja. Ränttäisin mielelläni siitä,
kuinka ikävää hommaa arkistotutkimuksen tekeminen on, mutta on se aika
kivaa kuitenkin. Tästä tulee vielä pitkä yö, ja huomiseksi ei ole enää
puhtaita vaatteita, kun pesukonetta ei saa käyttää enää
iltakymmenen jälkeen.
Olen sitten huomenna sekä tomuinen että vanhanhajuinen ihan omin avuin.
lauantai, 16. kesäkuu 2007
Kommentit