Tee on nerokasta.

Olen ehkä maininnut tästä aiemminkin, mutta kertaus, opinnot jne. Se, että eurooppalainen tieteellinen vallankumous moninkertaisti vauhtinsa teen saavuttua Eurooppaan oli tuskin sattumaa.

Mikropaikallisessa tieteellisessä työssä tee on aika tarkkaan vastuussa noin 85% yhtään minkään tapahtumisesta: teen varjolla voi pitää taukoa kun väsyttää, lohduttautua kun harmittaa, piristäytyä kun nuuduttaa, kannustautua kun aivo ei tuota, ja juhlia kun olisi muuten liian tylsää. Tee käyttäytyy maagisesti: se ilmestyy kuppiin usein ihan huomaamatta ja sen huomaa häipyneen jäljettömiin silloin tällöin. Pelkkä vesi ei ikinä käyttäydy niin.

Lähden viikonlopuksi Chicagoon remuamaan. Siellä on luvassa Field-museo, ilmaista ruokaa ja parisen sataa fulbrighteria. Joudun ehkä ottamaan varmuuden vuoksi mukaan muutaman pussin paikallista irlantilaisaamupalaa, joka potkii pitkälle iltapäivään.

Tai ehkä otan vain huvin vuoksi.