Joku on tunkenut vappunenän nieluuni, ja viikset kutittavat kurkussa. Haluaisin huomauttaa, että on kyllä aikas epäkohteliasta tunkea sellaisia salaa sinne ja sit kuorruttaa koko komeus räkägeysirillä.

Onneksi flunssaantuminen alkoi kehittyä vasta iltapäivästä päivän virallisen ja pelottavan ja rennon hupiosuuden välissä. Saapi nähdä miten hyvin seilori-lookkini puri haastattelijoihin, amerikkalainen professorissetä oli puolihuolimattoman pikavilkaisun perusteella ainakin jokseenkin myyty.  Kutsui vielä ottamaan yhteyttä jonnekin niiden laitoksen tovereihin sit marraskuun konferenssissa. Käytin kyllä röyhkeästi kaikki keksimäni myyntisanat feminismistä tiederahoituspolitiikkaan ja siihen sit vielä päälle kaikki sedät Kuhnista Foucault'hon ja Latouriin. Nyt jos ei Ameriikka huoli minua, niin menen kostoksi Manchesteriin.
 
Olen myös alkanut kehittymään sosiaalispuolella. Sotkin yhden ystävyyssuhteen käytännön asioiden kanssa hölmöilyillä tiistaina, mutta selvittelin asian myös. Sen normaalin karkuun juoksemisen sijaan. Lisäksi sain tänään uusinnettua läheisystävyyttä yhden vanhan ystävän kanssa. Jipii. Nyt kun vielä oppisi pitämään säännöllisesti yhteyttä  tovereihin.