Paikallista tekijänoikeuslakihässäkkää seurattuani tuli mieleeni, että
oikeastaan mulla ei ole mitään hajua Saksan lainsäädännöstä.
Paikallista tekijänoikeuslakihässäkkää seurattuani tuli mieleeni, että
samapa tuo. Jos Saksan lait ovat ihan yhtä mahdottomia seurata, niin
pitää vaan pyrkiä elämään sellaista elämää jonka kuvittelee
mahdollisimman lainmukaiseksi ja yrittää olla herättämättä
viranomaisten tai muiden valvontaa hoitavien tahojen huomiota.
Kyynisyydestä positiivisuuteen. Ehkä niillä on Akademisches
Auslandsamtissa joku opas kansainvälisille opiskelijoille paikallisesta
lainsäädännöstä, jonka voi lukaista ja ymmärtää, mikä laissa
määritellään lainmukaiseksi toiminnaksi.
Lakitekstin
ymmärtäminen lainkuuliaisesti toimiakseni kun ei ainakaan minulta tunnu
tällä ensimmäisellä kotimaisella onnistuvan. Mutta ei se mitään, ei se
absoluuttinen lainkuuliaisuus ole tällä hetkellä mahdollista
kenellekään muullekaan Suomessa hengaavalle, joka pyrkii kuuntelemaan
uutta CD:tä jollain muulla laitteella kuin CD-soittimella. Sitten
voidaan jo yrittää, kun ensimmäinen tehokkaita kopiosuojauksia purkanut
roisto saadaan linnaan. Tosin, en ymmärrä miten tällaisessa
tilanteessa voitaisiin osoittaa rikoksen tapahtuneen ja tiedottaa
rikoksesta kansalaisille, kun kopiosuojausten purkamisesta
organisoidusti puhuminen on laissa pääosin kiellettyä.Pitäisiköhän
kysyä tästäkin asiasta lain hyväksyneiltä kansanedustajilta?
torstai, 6. lokakuu 2005
Kommentit