Uskomukset purevat nilkkaan.

Elin pari kuukautta siinä uskossa, että jos käräjätuomari vihkii, pitää myös esteettömyystodistus hankkia käräjäoikeudesta, se maksaa 65 euroa ja sen saa parissa päivässä. En enää yhtään muista, mistä tuollaisen käsityksen kehitin. Se paljastui kuitenkin tänä aamuna kello puoli yhdeltätoista vääräksi. Esteettömyystodistus haetaan aina seurakunnasta tai maistraatista, ja sen saamisessa menee viikko tai pari. Toisin sanoen, jos menisi viikko, pääsisimme naimisiin sinä päivänä kun halusimme. Jos ei, niin kurjuus ja valehäät.

Niinpä hyökkäsin kuin ahma Espooseen hakeakseni hakemusdokumentin Rakkaimmalta. Tai olisin hyökännyt, jos bussi olisi tullut. Ei tullut. Jouduin odottelemaan vesisateessa nälissäni vartin seuraavaa bussia ja vaihtopaikalla kymmenen minuuttia. Kiitos YTV.

Rakkaimmalla oli puolestaan printtausongelmia luokkaa "ei printtaa". Puolisen tuntia meni siinä jännityksessä. Seuraavaksi iski jälleen YTV, joka ei taaskaan toimittanut bussia aikataulun mukaan paikalle. Jouduin kiertämään Espoon takamaiden kautta päästäkseni Helsinkiin. Jossa Albertinkatu ja maistraatti leikkivät piilosta. Kello yhden paikkeilla löysin oikeasta ovesta sisään.

Ja tänä vuodenaikana saa esteettömyystodistuksen Helsingin maistraatista viikossa. Voitto! Seuraava takaisku tulikin sitten perään. Tarkoitukseni oli tiputtaa yksi etunimi pois, mutta siinä menisi puoli vuotta, mikä ei ole mahdollista kun pitää hankkia uusi passi ennen huhtikuun viisuminhakua. Eli ei sit vaihdeta.

Menin korjaamaan pahaa mieltäni Stockan kangasosastolle, jossa silkki on 20% kanta-asiakastarjouksessa. Ostin lähemmäs kymmenen metriä neljää eri sorttia raakasilkkejä. Mmmmm. Tämä häiden järkkäily tulee kyllä kalliiksi.

Ja sitten pääsimmekin säätämään juhlatilaa ja safkaa ja koristeluita ja ohjelma-aikataulua Bottalle anopin ja kaason kanssa. Matkalla kutsuin spontaanisti yhdet tutut häihin, eikä tämä ole mitenkään ensimmäinen kerta. Viimeinen kerta sen on pakko olla, koska enempää ei mitenkään mahdu.

Bottan näkeminen vakuutti meidät kaikki. Sitäpaitsi Rynkky osaa asiansa anopin kanssa neuvottelemisesta (pitää valita taistelunsa) hauskojen hääkauheustarinoiden kertomiseen (jotkut ihmiset ovat oikeasti käveleviä katastrofeja). Heti tuli ihan rento juhlafiilis.

Seuraava kriisi iski vasta kotona, mutta sirpaleet tuovat onnea, joten se ei ole mikään oikea kriisi. Huomenna ohjelmassa kukkakauppa ja ohjelman säätö seremoniamestarin kanssa. Ja sata asiaa, jotka olen jotenkin onnistunut toistaiseksi välttämään.

Mä en tasan tee tätä toiste.