Uskomukset purevat nilkkaan.
Elin pari kuukautta siinä uskossa, että jos käräjätuomari vihkii, pitää
myös esteettömyystodistus hankkia käräjäoikeudesta, se maksaa 65 euroa
ja sen saa parissa päivässä. En enää yhtään muista, mistä tuollaisen
käsityksen kehitin. Se paljastui kuitenkin tänä aamuna kello puoli
yhdeltätoista vääräksi. Esteettömyystodistus haetaan aina seurakunnasta
tai maistraatista, ja sen saamisessa menee viikko tai pari. Toisin
sanoen, jos menisi viikko, pääsisimme naimisiin sinä päivänä kun
halusimme. Jos ei, niin kurjuus ja valehäät.
Niinpä hyökkäsin kuin ahma Espooseen hakeakseni hakemusdokumentin
Rakkaimmalta. Tai olisin hyökännyt, jos bussi olisi tullut. Ei tullut.
Jouduin odottelemaan vesisateessa nälissäni vartin seuraavaa bussia ja
vaihtopaikalla kymmenen minuuttia. Kiitos YTV.
Rakkaimmalla oli puolestaan printtausongelmia luokkaa "ei printtaa".
Puolisen tuntia meni siinä jännityksessä. Seuraavaksi iski jälleen YTV,
joka ei taaskaan toimittanut bussia aikataulun mukaan paikalle. Jouduin
kiertämään Espoon takamaiden kautta päästäkseni Helsinkiin. Jossa
Albertinkatu ja maistraatti leikkivät piilosta. Kello yhden paikkeilla
löysin oikeasta ovesta sisään.
Ja tänä vuodenaikana saa esteettömyystodistuksen Helsingin
maistraatista viikossa. Voitto! Seuraava takaisku tulikin sitten
perään. Tarkoitukseni oli tiputtaa yksi etunimi pois, mutta siinä
menisi puoli vuotta, mikä ei ole mahdollista kun pitää hankkia uusi
passi ennen huhtikuun viisuminhakua. Eli ei sit vaihdeta.
Menin korjaamaan pahaa mieltäni Stockan kangasosastolle, jossa silkki
on 20% kanta-asiakastarjouksessa. Ostin lähemmäs kymmenen metriä neljää
eri sorttia raakasilkkejä. Mmmmm. Tämä häiden järkkäily tulee kyllä
kalliiksi.
Ja sitten pääsimmekin säätämään juhlatilaa ja safkaa ja koristeluita ja
ohjelma-aikataulua Bottalle anopin ja kaason kanssa. Matkalla kutsuin
spontaanisti yhdet tutut häihin, eikä tämä ole mitenkään ensimmäinen
kerta. Viimeinen kerta sen on pakko olla, koska enempää ei mitenkään
mahdu.
Bottan näkeminen vakuutti meidät kaikki. Sitäpaitsi Rynkky osaa asiansa
anopin kanssa neuvottelemisesta (pitää valita taistelunsa) hauskojen
hääkauheustarinoiden kertomiseen (jotkut ihmiset ovat oikeasti
käveleviä katastrofeja). Heti tuli ihan rento juhlafiilis.
Seuraava kriisi iski vasta kotona, mutta sirpaleet tuovat onnea, joten
se ei ole mikään oikea kriisi. Huomenna ohjelmassa kukkakauppa ja
ohjelman säätö seremoniamestarin kanssa. Ja sata asiaa, jotka olen
jotenkin onnistunut toistaiseksi välttämään.
Mä en tasan tee tätä toiste.
keskiviikko, 13. joulukuu 2006
Kommentit