Erehtysin (näin turkulaisittain) kysymään meän Tompalta, että koska me saadaan suihku.

Ehkä parin viikon päästä, muttei voi luvata mitään, sanoi meän Tomppa. Ja mulla on ollut nyt jo niin ikävä suihkua, että näen siitä unta öisin. Mutta kaakelit on kuulemma jo tulleet. Niin että nyt ei tarvitse kuin rapata sellainen 4-5 cm kerros seiniin ja pari senttiä lattialle, ja sit vaan odotellaan että se kuivuu ja sit kiinnitellään kaikki jutskat ja röörit paikoilleen ja sit se onkin siinä. Putkiremontin loppu.

Niin että jos hyvin käy, me päästään naimisiin käytyämme taas kotona suihkussa. Ja pestyämme aika tavalla likaisia vaatteita, pyyhkeitä ja lakanoita. Aijoo, ja taloyhtiössä ei ole saunaa tai pesutiloja. Ja mä teen töitäkin kotona.

Mä niin en alkais mitään, jos mun elämässä olisi muitakin suuria kurjuuksia kuin suihkuttomuus.

Mutta miettikää, miten luovaa tilankäyttöä. Meillä on yksi huone, joka triplaa makuu-. työ- ja olohuoneena. Ja keittiö, joka tuplaa kylppärinä. Ja eteinen, joka tuplaa muuten ompeluhuoneena, paitsi tällä hetkellä kylpyhuonekaluvarastona. Ja sitten meillä on kylppäri, joka larppaa neuvostovankilan vesiklosettia silloin kun se ei ole Tompan työhuone.

Vielä ainakin parisen viikkoa. Voi juku. Onneksi ei tarvitse selvitä kuin yhdestä päivästä kerrallaan.