Viimeiset kolme päivää on ollut matalaenerginen ja vetämätön fiilis. Veikkasin, että oli flunssan tai allergiakauden alkua, tai että Turun keikka jotenkin veti mehut.

Mutta ilmeisesti ei. Kyseessä näytti olevan akuutti liikunnanpuute. Saliaika loppui kortilta viime sunnuntaina, enkä olisi ehtinyt siellä käydäkään sosiaalisten ja työjuttujen ohessa. Ilmeisesti jo kahden kuukauden suht säännöllinen vouhkaus aiheuttaa ruumissa jonkinsortin addiktion muutakin kuin vain hyötyliikuntaa kohtaan. Jos olisin tämän tiennyt, en olisi ikinä hankkinut salikorttia! (No oikeesti ehkä kuitenkin olisin.)

Olo nimittäin parantui täyden kympin ei-huvita-kiinnosta-jaksasta jonnekin superkivan ja hypermahtavan välimaastoon parin tunnin rantalentissession aikana. Aurinkoa, lämpöä, vähän reuhomista, hauskoja tovereita, hiekkaa suussa... Siis mahtavaa.

Rupeen isona sellaiseksi, jolla on aina aikaa salikortilla. Eli heti maanantaina. Sitä ennen ohjelmassa veroilmoituksen täyttöä.