Purukalustoni ei rupea.
Sitten maanantain en ole pystynyt syömään kiinteää ruokaa, koska suu a)
ei aukea juurikaan b) pureminen sattuu, vaikka olen jatkuvassa
särkylääkityksessä.
On kokoajan nälkä, mutta syöminen ei intuitiivisesti vaikuta lainkaan
hyvältä idealta. Särkylääkkeet saavat olon niin pöhnäiseksi, että
ajattelu ei luista.
Käyn ehkä huomenna uudelleen lääkärissä jos tilanne ei lainkaan parane
siihen mennessä. Kai niitten antibioottien olisi pitänyt jo johonkin
suuntaan potkia.
torstai, 19. heinäkuu 2007
Kommentit