Jouduin käväisemään optikolla keskustassa, ja kyllähän se ikänäkö ihan oikeasti vaivaa. Sopivien klasien etsimisessä tuli eteen vaatekaupasta tuttu ongelma: kaikki on liian suurta, liian pöljää tai jotenkin epämukavaa. Onneksi näkimeni eivät ihan vielä ole niin kulahtaneet, etteikö ilman lasejakin selviäisi ihan hyvin. Mutta se mininen ero mustavalkoisen ja harmaamuhjuisen tekstin välillä jäi vähän kaivelemaan: teräväpiirto olis aika paljon kivempi kuin tää snadisti epämääräiseksi nuhjaantunut nykynäkemys.

Kävin lohdutukseksi Kalliossa hankkimassa vähän teetä ja mausteita. Vii Voanista löytyi minun makuuni ehkä maailman kotoisinta vihreää jasmiiniteetä, jota olen muistaakseni viimeksi litkinyt joskus viime vuosisadalla pari ensimmäistä opiskeluvuotta. Lotus Tea on kauniin hiukan tuleentuneen heinikon kellanvihreää ja tuoksuu myös melko voimakkaasti vastaniitetyltä heinikolta: döfiksen voimakkuus lähenee gunpowderia. Maku on kuitenkin kevyempi ja raffinoidumpi kuin mitä haju lupaa: tämä on yksi niistä ihanista teistä, joiden maku hienostuu loppua kohden. Makukokemus alkaa keväänkirkkaalla vehreydellä, joka syvenee kesäiseksi, ja haihtuu makeahkoon kukkaiseen häivähdykseen. Koska kielelle ei jää vihreälle teelle tyypillistä loppukitkeryyttä kuin hienoisen hunnun verran, tämä on erinomainen ruokailu- tai jälkiruokatee, ja yksi harvoista teelaaduista, joka ei mielestäni kaipaa lisukkeeksi sokeria, maitoa tai muitakaan mausteita. Lotus Tea on myös yksi niistä harvoista teistä, jota voi juoda kylmenneenäkin.

Lotus Tean erinomaisuus kotoisuus- ja lohtuteenä voisi yllyttää minua hurjastelemaan muidenkin jasmiiniteelajien suhteen: en ole erityisesti vihreän teen ystävä, mutta makeampi ja jasmiinisempi jasmiinitee sopisi varmasti teekokoelmaani. Muistan myös kerran keitelleeni aivan uskomattoman hyvää jasmiiniteesiirappia vaniljajäätelön mausteeksi jostain kaverin teepurkin lopuista, mutta teemerkistä ei ole enää mitään muistikuvaa. Vinkkejä?