Miksi, oi miksi joka kurssilla on joku läpiääliö, joka jaksaa olla vaivaksi yli sillä 38 eurolla, jonka minä nettoan hänen osallistumisestaan kurssille?

Tällä kertaa kurssiääliö on jatkuvaa affirmaatiota kaipaava sääliö. Sääliölle tuli tällä kertaa paha mieli, kun huomautin eräässä viestissäni, että historian alan akateemisessa keskustelussa on hyvä käyttää historiallisia faktoja todisteena, mikäli haluaa mielipiteensä kuulostavan uskottavalta. Sääliö ei suinkaan ollut ainoa, joka ei ollut käyttänyt faktoja perustana heitellessään mielipiteitään eri keskusteluissa. Sääliö oli kuitenkin ainoa, joka pahoitti mielensä. Mitä tekee mielensä pahoittanut sääliö?

Sääliö ei suinkaan ilmaise pahoittaneensa mieltänsä, vaan pyrkii voittamaan julkisen aihekeskustelun kanssani. Että anteeksi vaan, minä en suinkaan tiennyt että täällä KESKUSTELUPALSTOILLA käydäänkin faktapohjaisia DEBATTEJA, eikä suinkaan oikeita KESKUSTELUJA (viite sanakirjaan, viite sanakirjaan). Ja sitäpaitsi oman mielipiteen esittäminen näyttää, että on ymmärtänyt lukemansa.

Vastasin sille, että siitä, että debatit ovat lähtökohtaisesti faktapohjaisia ei suinkaan seuraa automaattisesti sitä, että keskustelut eivät ole (viite sanakirjaan, viite tyypin viestiin). Erityisesti mikäli keskustellaan tällaisella akateemisella foorumilla, jossa parhaillaankin keskustelemme. Oma mielipide osoittaa luetunymmärtämisen pääasiassa silloin, kun se on jossain suhteessa luettuun, ja tämän voi osoittaa esimerkiksi suhteuttamalla kyseisen mielipiteen luetussa materiaalissa esitettyihin faktoihin.

Oikeasti olisin halunnut sanoa, että jos loukkaannut jostain mitä sulle sanotaan, niin älä rupea vääntämään asiasta passiivis-agressiivista asiakeskustelua, vaan kerro että loukkaannuit. Ja jos kuitenkin haluat vääntää sen keskustelun, niin rakenna hyvä ihminen niin vahvat argumentit, että niitä ei heti ammuta alas. Kun siitä tulee entistä pahempi mieli, jos toinen ei vakuutu. Ja jos joka tapauksessa haluat käydä tälläisia keskusteluja, niin käy niitä vaikka s-postitse, äläkä kaikille käyttäjille avoimella foorumilla, se on niin noloa meille molemmille: usko minua, sinun sääliöytesi sattuu enemmän minuun kuin sinuun.
 
Viime kerralla kiintiöääliönä oli tyyppi, joka osallistui webbikurssille vaikka ei halunnut lukea webbikurssin ohjeita eikä toimia niiden mukaan, saati opetella käyttämään Wordiä. Tällä kerralla on sitten tämä tyyppi, joka haluaa opiskella kulttuurihistoriaa webbikurssilla, kunhan ei tarvitse kiinnostua kulttuurihistoriallisista faktoista.

Mistä näitä kauniita ainutkertaisia kukkasia oikein sikiää?