Jos yrittää lentää paikasta toiseen ja sitten vielä eri paikasta neljänteen eri mantereilla, on homma vähintään kallista tai mahdotonta. Pitää taas vääntää apurahahakemus, tai itse asiassa kaksi, samaan osoitteeseen, samoilla suosittelijoilla. O-je, niinkuin paikalliset jäyhästi lausahtaisivat.

Edellämainitun informaation kaivamiseen meni kolmisen tuntia, vierailin noin 8 eri lentoyhtiön tai matkanjärjestäjän sivuilla. Joku voisi tehdä käyttäjäystävällisen softan lentoyhtiöille, ja tehdä isot rahat.

Muuten oli outo päivä. Se alkoi ahdistuksella ja itkulla ja päättyi ihan samoihin kuviin. Tosin eri syistä ja loppupeleistä mukana oli oikeita ihmisiä, ei ihmisiksi kuviteltuja tyynyjä. Ja siis lentojen järjestely-yritelmä oli vain tylsää, ei ahdistavaa.

Väliaikana kävin shoppaamassa itselleni pinkit nöpsylät ja muita asenteikkaita alusvaatteita. Joilla siis pyrin hurmaamaan Rakkaimman kunhan kotia kerkiän. Pakko koreilla vaatteilla, kun ei ole kauneutta saati sitten luonnetta siunaantunut.

Shoppasin myös parit lento- ja junaliput. Tähän kaikkeen hupiin meni parisensataa euroa, joten päätynen tässä kuussa samoihin kulutusjuhlalukemiin kuin yleensäkin, ja sitten ne loput lentoliput tyhjentävät jo valmiiksi seuraavalle kuulle laskelmoidun budjetin, mikäli tulee lähdettyä. Apurahapäätöksetkin tulevat vasta toukokuussa.

Mitä tästä kaikesta opimme? Pihistely-yrityksiin ei selvästikään kannata ryhtyä, koska ne johtavat vararikkoon.