Aurinko paistaa vesisateen aikana. Ja minä rupesin juurikin keski-ikäiseksi.

Täytyy tunnustaa, että olen varmaankin niitä hitaasti kypsyviä ihmisiä. Peilistä katsoo paljon sievempi nainen kuin kymmenen vuotta sitten. Ja selkeämpi kuva on siitäkin, mitä en vielä tiedä. Keski-ikäisyydessä on sekin hyvä puoli, etteivät keski-ikäiset ihmiset anna itsensä latistettavan vanhempien tai nuorempienkaan ihmisten toimesta, joten munkaan ei tarvitse.

Bussikuski kyllä tyrkytti viime viikolla vielä lastenlipun "kun mä nyt näppäilin sen tähän jo". Olin tyytyväinen kohteliaisuudesta, mutta vielä tyytyväisempi siitä, että elelen aika pitkälle sellaista elämää, jota visioin onnelliseksi jo silloin. Vain palmut puuttuvat.