Vain 5?
1. Riemastun naamioiduista asioista
Olen
aina ihan jouluissani kun törmään johonkin, joka ei näytä siltä mitä on
tai on jotain, miltä ei näytä. Tänään innostuin hankkimaan
hedelmämaljaksi 25cm x 25 cm palan pääsiäiskoristeeksi tarkoitettua
muoviheinikkoa. Vörkkii kuin hupaisa anekdootti.
2. Leireilen lattialla
Koen hankalaksi istua tuolilla molemmat jalat maassa. Mieluiten istun
risti-istunnassa tai vähintään yksi jalka pepun alla lattialla,
sängyllä, nojatuolissa tai sohvalla. Koska en juurikaan istu tuoleilla
tai puuhastele pöydän ääressä, pöydät ja tuolit ovat minulla käytössä
lähinnä arkistointitilana. Sen sijaan leiriydyn lattialle, mieluiten
matolle. Tietokoneeni ympärystä on täynnään puolitäysiä teemukeja,
papereita ja kirjoja erilaisissa kasoissa, välipalavälineitä, puhtaita
ja käytettyjä nenäliinoja ynnä muuta työnteolle tuiki tarpeellista
sälää. Suutun jos joku menee siirtelemään näitä näennäisessä
sekasotkussa lojuvia mutta oikeasti täysin nerokkaasti organisoituja
asioita, koska sitten en löydä mitään.
3. Kiroilen kankaalle
Noin yleisesti ottaen kiroilen melko harvoin, paitsi ommellessani lähes
tauotta. Mun mielestä on _tun epäreilua, että _keleen kangas ei vaan
_ttu suostu meneen niin kuin mä olen sen suunnitellut. _tana. Nämä
hengen ja materian väliset taistelut päättyvät nykyään yleensä hengen
voittoon. Olen täysin vakuuttunut että se johtuu siitä että henki pitää
kovempaa ääntä. Vaatteiden tekeminen on mielestäni yksi maailman
mukavimmista puuhista: kankaiden keräily, mallin suunnittelu,
3d-2d-3d-pähkäily ja fiksailu on ihan parasta lapselle. Mutta
ompeleminen on ihan perseestä. Ja lankojen päättely.
4. Nypin, en aja.
Mun mielestä ihokarvojen ajaminen höylällä on inhottavaa ja hankalaa.
Siksi nypin pinseteillä kaiken muun poistamista kaipaavan, paitsi
kainalokarvat. Ja säärikarvat jos on erityinen kiire, mutta onneksi ei
kovin usein ole.
5. Säästän jämiä
En pysty
käyttämään mitään ruokaa loppuun. Säästän aina vähän kaikesta mikä on
loppumassa: lusikallisen hilloa hillopurkin pohjalle, juustonlopun,
viimeisen paahtoleipäviipaleen, pähkinäpussin pohjat, jugurttipurkin
jämät. Jos nyt kuitenkin sattuisi tekemään mieli ennen kuin ehdin
hankkia lisää. Nämä jämät kuitenkin ällöttävät mua niin paljon, etten
pysty koskemaan niihin. Ennen kuin ne ovat homeessa ja ne on pakko
heittää pois.
Haastan mukaan Jukan, Epun, Daren, Miken ja Kristiinan.
torstai, 19. tammikuu 2006
Kommentit