Huomenna on saksan koe. Sitten tanskan koe. Saksan kokeessa ajattelin mittauttaa todellisen kielellisen tasoni. Eli ei tarvitse lukea.

Käsitykseni ruotsista on sikäli hämärä, että ajattelin sen kelpaavan myös tanskalle. Oikeinkirjoitusta pitää vähän freesata: åt löytyy, äitä ja öitä ei. At kirjoitetaan puoliksi einä, ärriä tiputellaan silloin tällöin. Onneksi ei tartte yrittää puhua ennen kuin maaliskuun lopussa.

Näin koko viime yön painajaisia, oli vähän niinkuin kootut pelot, vol. 1. Ilman mainostaukoja tai tunnelmaa nostattavia välispiikkejä.

Ruokaa laittaessani havaitsin taas analysoivani vanhempieni suhdetta. Olin jo aika väsyneellä tuulella kun tajusin, että vanhempanikin ovat aikuisia ihmisiä ja saavat lain mukaan sotkea elämänsä juuri sillä tavalla kuin sattuu huvittamaan. Että se siitä sitten, ei tarvitse huolehtia. Iso taakka putosi.

Seuraavaksi keskityn pitämään huolta siitä, että omat ihmissuhteeni ovat juuri sellaisia, joissa tunnen oloni hyväksi. Ja tanskan sanoihin voisi kanssa kiinnittää huomiota, jos aikaa jää.