Viime päivinä on ollut todella vaikeaa kirjoittaa tänne mitään, koska
elämäni pyörii sittenkin aika paljon Rakkaan navan ympärillä.
Valitettavasti ei kirjaimellisesti tällä hetkellä, mikä tekee asioista
sitäkin hankalampaa.
Rakas on ollut flunssassa ja kurjuudessa ja minua harmittaa, kun en voi
olla paikalla pitämässä huolta. Jos joku asia on viime päivinä
kirkastunut kirkastumistaan, se on se, että pitää pyrkiä välttämään
tällaisia pitkiä eroja tästä lähtien kynsin ja hampain. Elämä on vaan
paljon mukavampaa ja helpompaa ja ihanampaa ja täydellisempää, kun on
lähellä Rakkaintaan. Enää 26 päivää, se ei ole edes neljää viikkoa.
Kävin lauantaina mentorini ja hänen tyttöystävänsä bileissä. Oli ihan
hupaisaa muuten, mutta ihmisten kanssa puhuminen on edelleen
väsyttävää. Saksalaiset eivät myöskään tanssi kotibileissä, tai soita
tanssittavaa musiikkia, joten liikuntakin oli jäädä vähiin. Sain
kuitenkin ylipuhuttua hiukan tanssipoppia kello yhden jälkeen.
Viimeaikoina on ollut kummallisinta saksalaisten kanssa saksalaisista
puhuminen. Vaikka päällepäin kaikki näyttävät yhtä tyylittömiltä ja
puhuvat suurin piirtein samaa kieltä, he itse näkevät toisissaan outoja
eroavaisuuksia joita ulkomaalaiset eivät huomaa, ja jotka johdetaan
DDR:n ja BRD:n aikoihin.
Länsipuolelta tulevat saksalaiset ovat todella tyytyväisiä itseensä ja
arrogantteja itäpuolelta tulevia kohtaan. Itäsaksalaiset ovat outoja,
koska he jonottavatkin kummasti, sillä he menevät aina pisimpään
jonoon, ja jalankulkijat pysähtyvät punaisiin liikennevaloihin, vaikka
autoilijoita ei tulisi. Tämä johtuu siitä, että DDR:n aikoihin kaikki
sääntöjä rikkoneet joutuivat vankilaan, ja jonottaminen johtuu siitä,
että ihmiset ovat tottuneet siihen että pisimmän jonon kassalla on aina
jotain haluttua tuontituotetta myynnissä. Kummatkaan länsisaksalaisten
huomioista eivät oman empiriani mukaan pidä paikkaansa, ja
selityksetkin vaikutttavat ehkä hiukan kapitalistisen vapauspropagandan
värittämiltä.
Länsipuoliset myös vihaavat Itä-Saksa-veroa, joka on suora tulonsiirto
länsipuolisen tulonsaajan palkasta itäpuolen
jälleenrakentamisprojektiin. Vaikuttaahan se vähän epäreilulta, mutta
poliittisesti täysin nerokkaalta vedolta. Vähänkö yhdistynyt Saksa
olisi vielä isommissa sosiaalisissa ongelmissa, jos kaikki kynnelle
kykenevät itäsaksalaiset muuttaisivat Länsi-Saksan puolelle, sen sijaan
että nykyään vain pieni määrä muuttaa. Ottaen huomioon, että
länsipuolella samasta työstä saa kaksinkertaista palkkaa, vaikka
elämisen hinta ei ole Itä-vero mukaanlukienkaan lähellekään
kaksinkertaista, itämuuttajien määrä on aivan älyttömän pieni.
Itäpuoliset puolestaan ymmärtävät länsipuolisten hätää. Myös silloin,
kun länsipuoliset tulevat heidän yliopistoihinsa opiskelemaan, koska
Idän yliopistot ovat Lännen yliopistoja parempia. Länsipuolisten mukaan
tämä johtuu länsipuolisten taskuista maksetuista rahoista, itäpuolisten
mukaan DDR:n aikana neuvostomallin mukaan uusitusta koulutus- ja
tutkimusjärjestelmästä. Jos jotain hyvää Neuvostoliitosta löytyi, se
taisi olla koulutus- ja tutkimusjärjestelmä.
Vaikea sitten sanoa ihmisiä kuunnellessaan, ketä tässä pitäisi uskoa.
BDR:n kasvatteja, joilla ei omien sanojensa mukaan koskaan mitään
ideologiaa ollut. Vai DDR:N kasvatteja, joilla oli ideologia, jonka
olemassaolo myönnetään avoimesti. Mikäli ei puhuta politiikkaa
itä-länsi-ottelun hengessä, kaikki vaikuttavat ihan samanlaisilta
saksalaisilta. Kaikki ovat käyneet kouluaikanaan jossain
keskitysleirissä, kaikki häpeävät Saksan menneisyyttä, kaikki pitävät
uusnatseja syrjäytyneinä, toivonsa menettäneinä vihaisina nuorina.
Tosin länsipuoliset kuvittelevat, että itäpuolisille ei koskaan
kerrottu koulussa Natsi-Saksasta, ja siksi itäpuolella on niin paljon
uusnatseja. Itäpuoliset myöntävät, että DDRläisen historianopetuksen
mukaan natsit tulivat lännestä, ja Neuvostoliitto vapautti Itä-Saksan
kansalaiset natseista. Uusnatsismin nähdään kuitenkin ottavan tulta
alleen lähinnä työttömyydestä ja toivottomuudesta, jota Idässä on
enemmän kuin Lännessä.
Todella outo tämä arjessa näkymätön rintama. Eivätkä saksalaiset näistä
jutuista varmaan keskenään kauheasti ainakaan kasvokkain puhu, mutta
ulkomaalaisten uteluihin vastataan kyllä. Länsipuoliset näkevät itsensä
mielellään historian voittajina, itäpuoliset vaikuttavat antavan tämän
tulkinnan anteeksi.
maanantai, 14. marraskuu 2005
Kommentit