Vappua juhlistettiin tässä perheessä kerrankin valkolakit päässä. Siippa ne viime tingassa jostain komeron ylähyllyltä pyydysti.

Skumpat vedettiin tietysti pohjanmaan kautta Mantan lakitusta seuratessa. Ja siinäpä sitä oli sitten lokoisa ajella mökille apen ja anopin takapenkillä kuplan kasvaessa otsassa. Enpä ole hetkeen ihan yhtä reippaasti hävennyt kuin juostuani puskaan suurin piirtein juurikin motarin loppumishetkellä.

Krabbis hulahti kivasti ohi puutarhalaattojen kanssa puuhastellessa. Ja kipeytyneet lihakset tietysti toimivat erinomaisena verukkeena luku- ja kirjoitustoimien välttelyyn. Siis oikeesti, jos ei edes teekuppia pysty nostamaan...

Onneksi seuraavaan vappuun on vielä vuosi. Ei näitä useammin kestäis.