Mäkkini on niin stabiili vehje, että silloin kun siihen tulee ongelma,
ongelma on täysin normaalikeinoin (ts. buuttaamalla) hallitsematon.
Toisin sanoen, rahaa palaa laitteisiin ja korjaukseen.
Tällä kertaa ongelmana on näyttö: näyttö ei toimi enää kuin
ääriasennossa. Jos liikutan sitä pienempään astemäärään, näyttö sumenee
niin, että teksti ja kuvat erottuvat vielä, mutta näyttö on niin tumma,
että ei pysty sanomaan, mitä tekstissä tai kuvissa esitetään.
Mäkin sivujen käyttäjäkeskustelussa todetaan, että kyseessä on tälle
mallille tyypillinen kaapeliongelma, jonka voi korjata itse, jos
uskaltaa purkaa koneensa ja luottaa että se toimii uudelleenkoottaessa.
Osa maksaa useamman kymmenen euroa. Tai koneen voi lähettää mäkille
korjattavaksi, jolloin hinnaksi tulee mitä tahansa yli
sadanviidenkympin ja alle tonnin ja korjauksen kesto parista viikosta
pariin kuukauteen. Jee.
Ongelma myös pahenee ajan kanssa,
mutta täyttä debilitaatiota voi hidastaa olemalla liikuttelematta
näyttöä. Toisin sanoen, kannettavastani tuli juuri pöytäkone. Paljon
arkisto- ja kirjastotyötä tekevälle tämä ei varsinaisesti helpota
elämää.
Pitääpä mainita seuraavassa apurahahakemuksessa
materiaalikulujen kohdalla uuden tietokoneen hinta. Vaikka tämän koneen
voisi korjata, en voi elää ilman omaa konetta.
Tuntuupa harvinaisen masentavalta.
sunnuntai, 14. toukokuu 2006
Kommentit