Tänään on syöty pidemmän kaavan mukaan.

Aamulla paikallisia muroja, nimeltään Honey Balls. Nimi on varmaan saksalaisittain ihan looginen, mulle tulee mieleen varsin julma tapa kiduttaa miestä.

Tunnin päästä aamupalasta oli vuorossa lounas, vihreää parsaa hollandaise-kastikkeella, perunaröstiä ja salaattia. Parsa oli ihan mahtavaa. Perunarösti ei ole ollenkaan sama asia kuin röstiperuna, vaan se on voita, sipulia ja perunaa uunissa laatikoituna. Saksalaiset salaatit ovat kummia, niissä on ihan mitä tahansa sekoitettuna: tänään löysin porkkanaa, maissia, sipulia, jäävuorisalaattia, kiinankaalia, valkokaalia, vihreää paprikaa, punaista paprikaa sekä yhden surullisen kidneypavun omasta sekoituksestani. Ja kaikkea mätetään lautaselle varsin reippaita määriä: perunaa vaikutti olevan noin puolisen kiloa, parsoja kymmenen ja koko komeus lillui hollandaisekastikkeessa.

Välipalaksi vetäisin pussin sipsejä, kaksi törppöä vaniljavanukasta, yhden törpön suklaavanukasta, puolikkaan törpön ranskankermaa ja puolikkaan kurkun. Palan painikkeena toimi varsin onnistuneesti litra mehua ja kolme kuppia vihreää teetä.

Vieläkin tekisi mieli jotain määrittelemätöntä. Suomessa se olisi joko Fazerin punaista, banaania tai salmiakkia, jonka Rakkain juoksuttaisi lähikaupasta sänkyyn  ensimmäisten PMS-oireiden ilmaistessa itsensä. Täällä Saksassa saa keskuudestani poistuva tyytyä itse rahdattuihin mansikkacampinoihin. Kyllä tämä yksinasuminen on kamalaa.